Keskeneräiset työt

3.1.2016

Keskeneräisiä töitä on taas kertynyt aikamoinen määrä - etenkin KyJy:n tuotoksina. Vaikka haaste menikin mönkään ja purin osan töistä, en viitsinyt ihan kaikkia purkaa kokonaan vaan jätin osan puolivalmiiksi, odottamaan valmistumista. Lisäksi kesken on muutama vuosia, vuosia sitten aloitettu työ, sekä pari uudempaa. Toisinsanoen, muutama aivan toivoton, muutamalla on vielä toivoa valmistua ja loput on nurkkaanheitettyjä projekteja, jotka tuskin näkevät päivänvaloa tämän jälkeen!

Varautukaa kuvapläjäykseen ja pinkkiin taustoihin, sillä niitä tässä postauksessa piisaa!


Siinä olis neljä lapasta, jotka eivät tule ikinä valmistumaan. Mörkölapasesta tuli jättiläiskäsiin sopiva, ei tavalliselle ihmisille passeli. Siniharmaat taas ovat pitkät, mutta kapeat. Eikä tuota sinistä lankaakaan ole tainnut saada moneen vuoteen! Sinikeltaharmaavalkolapanen on vailla paria ja peukaloa, mutta tätä tulee tuskin tapahtumaan. Surullinen nelikko, pakko myöntää. Mitä tällaisille yksilöille voisi oikein tehdä?


Aina silloin tällöin tykkään tehdä ristipistoja (paino sanalla silloin tällöin). Tässä on jonkun taulun tekele, joka ei ole juuri pariin vuoteen edennyt. Vielä kun muistaisi, mistä lehdestä kuvio on otettu... Ehkä jonain päivänä.


Ylläoleva kanavatyö on tullut syntymäpäivälahjana kun olen täyttänyt about 13 v. Eli joku reilu 12 vuotta sitten. Ihme kyllä, langat on vielä tallessa ja neulakin oli paikoillaan. Ehkä tämä pitäisi joskus tehdä loppuun, ihan periaatteen vuoksi! Kanavatyöt vaan ei oikein enää ole mun juttu...


Kaverin sukathan ne siinä. Tämä kyseinen kaveri on muistuttanut mua näistä sukista jo pidemmän aikaa, mutta en hitto saa aikaiseksi. Sukkamalli oli suunniteltu Dropsin langoille, mutta lähdin tekemään sitä vaan (päättömästi) seiskaveikasta, ja ihan liian isohan siitä tulee. Kaveri kovasti väittää, että ne on ihan hyvät, mutta jotenkin oma fiilis latistui tuon väärän langan myötä! Täytyy varmaan tehdä toinen sukka valmiiksi ja pistää kaverille pakettiin vielä ekstrapari viivästymisen (kohta vaan vuosi) vuoksi! Sori, Hanna!


KyJy:n aikaan aloitettu lapasentynkä, jonka kuviosta ei kyllä liian selkeästi erota, mitä se esittää. Ruusuja siinä pitäisi olla. Taidan talven aikaan väsätä lapaset valmiiksi, tykkään kuviosta ja väriyhdistelmästä kuitenkin sen verran.


Näistä piti tulla sukat mummolle joululahjaksi, vaan toisin kävi. Lanka on ainakin kivaa, malli siinä hieman huomaamaton. Metallipuikoilla on kamala neuloa, olisiko siinä syy, miksi on jäänyt kesken?


Tämä nappisilmä ei ole mikään erikoinen malli ameebasta vaan nokaton ja jalaton kiwi-lintu. Olen päässyt sen kanssa tähän vaiheeseen, mutta jalkojen ja nokan neulominen on vielä hieman aloituksen alla. Toistaiseksi se saa esittää ameebaa. 


Suuret oli suunnitelmat saada joulukalenterisukat valmiiksi ennen joulua, mutta toisin kävi. Siinä ne ois - edistystä on havaittavissa. Kaiholla katselin kun muut postas facebookiin kuvia valmiista sukista, mutta itsellä ei kertakaikkiaan aika enää joulukuussa riittänyt näiden neulomiseen.


Ikuisuusprojekti, jota suoraansanottuna vihaan. Jälleen kerran Dropsille suunnattu ohje (voisko jo oppia katsomaan, mitä lankaa se ohje vaatii?!), josta seiskaveikalla tuli enemmän joulusukan kaltainen kuin normi villasukka. Sukka sopii ehkä korkeintaan jollekin jalkavammaiselle kipsin päälle, normikokoisessa jalassa se pyörii kuin väkkärä. Oisko käyttöehdotuksia näille?


Peitto nro 1. tulossa. Kuten palojen määrästä huomaa, peitto tuskin valmistuu ikinä ja luultavasti muokkautuu matkan varrella tyynyksi. Kaikenkukkuraksi, kyseistä lankaa ei taideta enää (yllätys yllätys) valmistaa, joten se siitä sitten. Malli on muuten yllättävän työläs tehdä!


Peitto nro 2. Tälle projektille olen suosiolla antanut enemmän aikaa - kyseessä kuitenkin on jämälankatilkkutäkki. Ja koska itse kulutan hyvin tehokkaasti jämälangat (eli jos lanka loppuu, ostan lisää...), ei peitto etene liian ripeään tahtiin. Paloja on kuitenkin ihan kiva määrä jo, ei kuitenkaan riittävästi. Malli on ihan perinteinen isoäidinneliö, värioksennuksen kera.


Varmaan viitisen vuotta sitten aloitettu yli polven mittainen sukka, jonka edistyksen kyllä huomaa. Lankana on kaikenlisäksi Novitan Miami eli puuvillalanka, joka tuskin tällaisessa sukassa toimii lainkaan. Epäilen vahvasti, etten ikinä saa toista sukkaa tälle kaveriksi.


Ylläoleva epämääräinen lankakasa on olevinaan pannulappu. Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes sitten pannulappua muotoon kiristäessä huomasin, että ei hittolainen, se menee mutkalle. Näemmä olen sitten vaan heittänyt sen nurkkaan odottamaan tarkoitustaan (eli luultavasti purkamista). Purkaminen nyt muutenkin varmaan olis paras ratkaisu tälle pannulapulle, koska kuka idiootti käyttää akryylisiä pannulappuja? Kysynpähän vaan..


Samaa lankaa kuin edellinen hengenvaarallinen pannulappuviritys - oma sukkamalli testauksessa, vailla paria. Pehmoiset sukat näistä tulee, mutta akryylilanka on aina akryylilanka. Koska kyseessä kuitenkin on se oma malli, ehkä täytyy joskus väsätä tälle pari ja antaa vaikka unisukiksi jollekin. Ehkä.

Eikä tässä vielä kaikki. Listasta puuttuu peitto nro 3, joka onneksi on jo hyvässä vaiheessa, lapaspari, puuvillakynttilähässäkkä ynnä muuta..


Mitenkäs lukijat? Kertyykö vastaavanlaista määrää keskeneräisiä töitä kämpän nurkkiin pyörimään vai valmistuuko kaikki ajallaan? 

Leave a Comment

  1. Kyllähän tuossa jotain tuttua on! Tosin viime vuosi toi hieman parannusta asiaan. Vuoden alussa keskeneräisiä oli 21 ja vuoden lopussa 13. Tämän vuoden aikana yritän saada kaikki keskeneräiset puserot ja villatakit valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Ihan hyvä saldo tuokin on, etenkin jos työt ovat isotöisiä villapaitoja tai puseroita! Minulla tuottaa ongelmia jo nämä pienet työt - en uskalla edes kuvitella, miltä se tuntuu jos nurkissa pyörii monenmonta villapaidan tekelettä! :D

      Poista
  2. Johan oli pläjäys. HIenoja töitä....
    itse teen yleensä 1 työ kerrallaan, kun on pahasti ollut taipumusta siihen että kun edellinen kesken ja seuraavaan siirtyy niin tuo eka tuo ei koskaan valmistu vaan päätyy lopulta purkutehtaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Osaispa itsekin tehdä vaan yhden työn kerrallaan! Silti tulee aina aloitettua joku muu työ kun löytää jonkun kivan idean, ja sitten lopputulos on tämä... :D

      Poista