20.5.2015 - Kööpenhamina: Tivoli
Niin se siis koitti toinenkin päivä Köpiksen/Malmön reissullani ja herätyskello soi (muistaakseni) ysin pintaan. Hyvin se yö tuli nukuttua vaikka tyynyni oli onneton! Minä, joka olen tottunut nukkumaan superpaksuilla, muotoilluilla tyynyillä, olin saanut tyynykseni noin kahden sentin paksuisen lituskan. Eikä se paljon siitä kohentunut, vaikka laitoin kaikki mahdolliset pyyhkeet ja peitot alle korkeutta tuomaan. Lieneekö väsymys vienyt voiton?
Kaverini Hanna oli jo tapansa mukaan hereillä, omassa huoneessaan ja ruotsalaispariskunnan toinen osapuolikin oli lähtenyt töihin. Syötiin nopeasti aamupalaa, ehostauduttiin ja lähdettiin suuntaamaan kohti Kööpenhaminaa. Päästäkseen Malmöstä Kööpenhaminaan ilman autoa, täytyy vain hypätä Köpikseen menevään junaan oikealta asemalta. Meitä lähinnä oli Hyllien asema, joten marssittiin sinne, pulitettiin matkasta se about 10 € ja seuraavat 30 minuuttia olisi tarjolla pääsääntöisesti merimaisemaa.
Hypättiin junasta pois rautatieasemalla, josta Tivoliin, eli Kööpenhaminan omaan huvipuistoon, oli tien ylityksen mittainen matka.
Tivoli oli aivan jotain muuta, kuin mitä olin odottanut. Ehkä odotukseni viittasivat kotimaisiin huvipuistoihin ja niiden ankeaan yleisilmeeseen. Tivoli oli suorastaan kaunis, viihtyisä. Voin vaan kuvitella, miltä puisto näyttää iltaisin kun kaikki koristevalot sytytetään.
Me päädyttiin käymään lopulta vain yhdessä laitteessa sikakalliiden hintojen takia. Yksi lippu laitteeseen maksoi muistaakseni 250 kruunua, mutta yhdellä lipulla ei tehnyt yhtään mitään. Parhaisiin laitteisiin piti olla kolme lippua eikä kahdellakaan päässyt kuin muutamaan. 10 euroa yhdestä kerrasta jossakin huvipuiston laitteessa on ainakin minulle törkeän kallis, mutta pakkohan sitä oli yhteen laitteeseen edes päästä. Päädyttiin siis ostamaan kaksi lippua, jotta päästiin pieneen 'maailmanpyörään', joka kuvissakin esiintyy. Kyllähän sieltä vähän Kööpenhaminan kattoja näki - ja olihan siinä nyt tunnelmaa!
Matkamuistoja oli myös pakko hankkia. Ostin itselleni kahvattoman Tivoli-logolla varustetun mukin sekä maalausmaisia postikortteja. Olisin toki voinut hankkia vielä vaikka mitä muuta, mutta piti muistaa, että matkalaukun tila ja pankkitilillä oleileva rahasumma olivat rajallisia. Siispä tyydyin edellä mainittuihin - sekä toki miljoonaan valokuvaan.
Pari tuntia siihen sitten vierähti kun kierrettiin puisto pari kertaa ympäri. Puiston jälkeen käytiin kahvilla Starbucksissa, rautatieasemalla (koska en ennen ollut käynyt Starbucksissa - tiedän, sivistyksessä aukko), ja lähdettiin harhailemaan kävellen keskustaan.
Lähetä kommentti