Vuosi 2020

Vuosi 2020 oli kyllä ihan maailmanlaajuisestikin melkoinen paketti. Maailmanlaajuinen pandemia, rajoituksia ihan jokaisen arkeen, mahdollisesti muuttunut työnkuva, opeteltavia uusia toimintatapoja jne. Silti tämä vuosi jäi mieleeni pääosin positiivisena, monien ihan mahtavien juttujen takia. Tässäpä siis kuukausikohtainen kattaus, mitä tämä vuosi piti sisällään.

1. iskän kuolemasta tuli 10 vuotta joten tammikuun lopun teema oli sitä luokkaa - 2. oma naama vaihteeksi esillä - 3. yksi tammikuun kuvatuista koirakolmikoista - 4. pikkujoulujen (kyllä tammikuussa) ruiskushotit - 5. yksi huikeista kirjoista 6. näkymä parvekkeelta iloisen myrkyn vihreä - 7. vähän ulkoilmaa kuvausten muodossa koskilla

Tammikuu
Vuoden eka kuukausi eikä oikein mitään mainittavaa. Koiria kuvasin muutamaan otteeseen, mutta lunta ei paljon Etelä-Suomessa näkynyt. Puolivälissä juhlistettiin työpaikan pikkujouluja hieman myöhässä ja yksi kollega oli askarrellut hienot ruiskushotit. Muutama kirja tuli luettua ja ilmeisesti vaan suhteellisen hiljaista kotielämää vietettyä. Iskän kuolinpäivästä tuli tammikuun 22. pvä 10 vuotta, joten se on tietysti laittanut miettimään asioita. 

Eka viritelmä tähtitaivaan kuvaamisesta helmikuulta 2020.

1. Koti-illat <3 - 2. Peilityyntä järvimaisemaa helmikuisesta Jyväskylästä - 3. Helmikuussa tuli myös kuvattua muutamaan otteeseen ihania talvikuvia koirista

Lindemann Hartwall-areenalla

Helmikuu
Tässä kuussa pääsin nauttimaan kynttilöiden täyteisistä koti-illoista, mutta niiden lisäksi myös konserteista (Lindemann Hartwall-areenalla oli huikea!). Vielä kun niitä sai järjestää. Korona tuntui kaukaiselta, ja ainakin itse olin jotenkin tyhmänä siinä uskossa, että eihän se nyt tänne Suomeen tule. Työrupeama oli sitä samaa kuin ennenkin. Neuloin villasukkia ja tiskirättejä. Kuvasin eka kertaa tähtitaivasta ja taisin jo silloin vähän koukuttua. Loppukuusta jaksoin panostaa ja otin taas Tinderin käyttöön ja sain yllätyksekseni treffiseuraa. Treffit tosin sovittiin vasta maaliskuun puolelle, mutta tyyppi vaikutti lupaavalta.

Yksi miniretkistä Nukarinkoskelle Nurmijärvelle

Kun vielä nauratti

Porvoossa pikavisiitillä

1&2. koti(treffi)selfie & työselfie - 3. yksi leikkaussaleistamme vanhalla puolella - 4. Kuhakoski Nurmijärvellä - 5. Niina Laitisen kirjoneulasukkaa, kun tulihan sitä vähän neulottuakin! - 5&6. Luontomaisemaa Kaukasten luontopolulta Hyvinkään lähistöltä

Juurikin näin.

Tän ihanan tyypin mä treffasin. <3 

Maaliskuu
No ne treffit. Ja pakko myöntää, että klikkasi niin hyvin, että vieläkin ollaan yhdessä. Maaliskuussa kävin ainakin viisi kertaa Ikeassa. Kävin myös luontopoluilla ja lähialueen koskilla. Koronavöyhötys alkoi nostaa päätään, töissä alettiin tosissaan puhua kohortti-osastoista ja tehovalvontaan kouluttautumisesta. Juhlistin synttäreitäni ostamalla Musen vinyylilevyn, vaikka en edes omista vinyylisoitinta (vielä).

Puhelinkuva tähtitaivaasta

1&7. Huhtikuussa tuli käytyä paistamassa makkaraa Piilolammilla - 2. Aloitin myös islantilaisen villapaidan, joka ei ole vieläkään valmis - 3&4. Tein suklaakonvehteja ja pääsiäiskinderkakun - 5. DIY-hengessä tuunasin 70-luvun puhelinpöydän näppäräksi olkkarin pöydäksi - 6. Minä ja uusi astetta freesimpi tukka 

Tämä alkoi olla huhtikuun teema ^

Huhtikuu
Pidin huhtikuussa, pääsiäisen aikaan loman. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä Hollantiin ja tehdä paikallisen kaverin kanssa reissua ympäri lähiseutua, hevosia ja koiria kuvaten. Yllättäen tämä reissu ei pääsiäisen aikaan onnistunut, Finnair perui lennot ja Covid-tilanne oli huomattavasti huonompi Hollannissa. Päätimme siirtää reissun kesäkuulle, jolloin minulla myös (ehkä!) oli loma. Töissä oli entistä epävarmempaa, ja meitä perehdytettiin kiireellä hengityskoneisiin sun muihin. Osa porukasta joutui tehovalvonnan puolelle hoitamaan korona-potilaita, minä en onneksi. Huhtikuussa käytiin myös nykyisen poikaystävän, silloisen treffiseuran kanssa kuvaamassa tähtiä ja meinattiin vahingossa ajaa yli suljetun Uudenmaan rajan. Vuosien hiusten kasvattamisen jälkeen uskalsin lyhentää lettiä ja samalla myös sävyttää sitä ja tällä keinoin buustasin myös itsetuntoa.

Kirsikkapuiden loistoa Viikissä

1. Ihana kevät Alppiruusupuistossa Haagassa - 2. ... kunnes takatalvi tuli Hyvinkäälle - 3&4. Kuvasin koiria kuin hullu koska kaikki kukat kukkii samaan aikaan - 5. Lenkkiselfie? - 6. Grillikausi avattu - 7. Myös jätskikausi avattu Hämeenlinnassa

Limepiirakka

Toukokuu
Toukokuun kukkakarnevaali meinasi viedä mehut - kirsikkapuut kukkivat ja ajelin Hyvinkää-Helsinki-väliä useampaan kertaan ihan vain katsoakseni, mikä kukkien tilanne oli silläkin viikolla. Sain kuin sainkin järjestettyä muutamat kuvaukset kirsikkapuiden katveeseen. Kesä tuntui olevan lähellä kun illat ja yöt olivat valoisampia, ja linnutkin lauloivat. Poikaystävän Ramadaniin oli hieman totuttelemista, mutta äkkiä kaikkeen tottuu. Kesän ekat jätskit syötiin Hämeenlinnan edustalla, ja grillikausikin tuli avattua.

Suomenlinnan auringonlaskua juhannuksena

Helsingin silhuetti auringon laskiessa

Ihana Hanko! (+ Raaseporin linna alhaalla vasemmalla)

1&2. Pikkusen pentusaastetta kesän kuvauksista - 3. Marjakausi alkoi jee! - 4. Tein ite pastaa ja kuivatin sitä pyykkitelineessä - ihan toimiva ratkasu - 5. Shelttinyyttejä, oisin voinut varastaa kaikki - 6. Tukka lyheni entisestään - 7. Piknikillä Suokissa juhannuksen vietossa

Kesäkuu 
Lomani kesäkuussa tuli vietettyä pääosin kotosalla jalkaa parantelemassa. Jalkani onnistuin kipeyttämään Hangon miniviikonloppureissulla poikaystävän kanssa. Loppukesäkuu menikin oikeastaan sairaslomalla, kun jalka ei kestänyt kävelyä. Samalla tuli todistettua, miten surkeaa työterveys hoitoalalla on (siis ihan olematonta). Omenapuut kukkivat tässä kuussa, joten nyt tuli ajeltua Hyvinkää-Helsinki-väliä niiden vuoksi. Lyhensin tukkaa entisestään ja itsevarmuus sen kuin kasvoi. Juhannusta vietettiin eka kertaa Suomenlinnan kallioilla istuskellen ja auringonlaskua ihaillen, ja oli huikeaa. 

Valaisevia yöpilviä

Helsingin silhuettia Suomenlinnasta tullessa

1. kuvausreissu kuvaajakaveriporukalla Suomenlinnaan - 2. Instrumentteja & ruuveja menossa pesuun - 3. Deitti-ilta, itsetehtyä risottoa kanalla - 4. Yksi Porvoon kuvauspäivän malleista - 5. Normipäivä töissä - kadonneen instrumentin metsästystä neulalaatikosta - 6. Lisää valaisevia yöpilviä - 6. Varlaxudden Porvoosta - ihan huikea paikka!

Tampere! (+ viimeisessä kuvassa Rönnvikin viinitila matkan varrelta)

Mansikkajuustokakku 

Heinäkuu
Tampereen miniviikonloppureissu tehtiin heinäkuussa, sillä poikaystävä ei ollut koskaan käynyt Tampereella. Jalka ei edelleenkään oikein kestänyt kävelyä, mutta hammasta purren sitä tuli silti kilometrejä talsittua. Työterveyden ja HUS:in kanssa tappelin magneettikuvan lähetteestä. Jaksoin leipoa kakkuja ja muffinsseja kesäteemoin mansikoiden kera. Näin ensi kertaa elämässä valaisevat yöpilvet, jonka jälkeen niitä tuli kytättyä joka yö. Ystäväni Ilona tuli käymään viikonlopuksi ja kuvailtiin aktiivisesti koko viikonloppu pääosin ihanissa merimaisemissa. Koronan vähän helpottaessa uskalsi alkaa suunnitella pienimuotoista kesälomareissua.

Luontoseikkailulla Vihdissä

Kukkulan kuningatar

Elokuun kuvaukset vei myös tällaisiin upeisiin paikkoihin!

1. reissusuunnitelmaa - 2. Järjestin elokuussa ensimmäisen kuvauspäivän koirakuvaajille Porvoossa - 3&7. Piknikillä - 4&5. Kesäreissu Fiskarsiin ja ihana kesä kun voi kulkea vaan sandaaleissa ja mekossa - 6. Kukkapellolla auringonlaskussa - 8. Elokuussa tuli retkeiltyä myös Tuusulaan

Reissun karttasuunnitelma

Kesän lemppariomakuva

Roadtrip koottuna "muutamaan" kuvaan

Elokuu
Kun kaikki muut lomaili, oli itse vielä pakko jaksaa pari viikkoa duunia kunnes loppukuusta alkoi kauan kaivattu loppuosa kesälomasta. Lähdettiin poikaystävän kanssa reiluksi viikoksi roadtripille Viroon ja Latviaan - kierrettiin keskiaikaisia linnoja ja yövyttiin joka yö eri kaupungissa. Ihan huikea reissu, joka todella helpotti tänä vuonna vallinnutta matkakuumetta ja kaukokaipuuta. Elokuussa tuli kierrettyä myös luontopolkuja, sen mitä jalka antoi kävellä. Jatkoin tappelua magneettikuvan lähetteestä. Elokuun kirkkaat, mutta pimeät yöt olivat otollisia tähtikuvaukselle, johon paneuduttiin oikein kunnolla ja nappasin ensimmäiset kunnon kuvat linnunradasta. Töissä maskin käyttö tuli pakolliseksi kaikkina aikoina. 

Linnunrata ja meteori

1. piknik Sipoonkorven kansallispuistossa - 2. Kuvauspaikkoja tsekkaamassa Jyväskylässä - 3. Teehetki kaverin kanssa - 4. Tähti-innostus lähti sen verran lapasesta, että innostuin tilaamaan myös aiheeseen liittyviä kirjoja - 5. Itsesavustettua lohta! - 6. Tältä ne yöt siellä pusikossa näyttää... 

Andromedan galaksi

Syyskuu
Syyskuun kaikki viikonloppuyöt meni taivaalle tähyillen, sen mitä pilvipeite antoi periksi. Tuli kuvattua ensi kertaa Andromedan galaksi, ja voi sitä tunnetta kun sen sai kuvankäsittelyssä kunnolla esille! Täysi addiktoituminen tähtikuvaukseen oli valmis! Lomani lopussa lähdin vielä käymään kotikonnuilla Jyväskylässä, ensi kertaa sitten alkukesän. Korona alkoi taas nostaa päätään Suomessa ja epävarmuus lisääntyi. 

Ehkä elämäni hienoimmat revontulet näillä leveysasteilla

Orionin tähtisumu (+ Hevosenpääsumu)

1. Toinen järjestämäni kuvauspäivä Hyvinkäällä - 2. Retkellä lähiseudulla - 3. Retkellä Liesjärven kansallispuistossa - 4. Innostuin myös lautapeleistä - 5. Ihanat puut - 6. Viimeisiä pyöränulkoilutuksia 

Tämä ^

Tältä tuntuu kuvata syvän taivaan kohteita. Ylempi kuva on se, mitä oletat ja alempi on se, mitä oikeasti olet ottanut... 

Lokakuu
Polkupyörää tuli ulkoilutettua muutama kerta lokakuussa. Ensilumi satoi lokakuun puolivälissä Liesjärven kansallispuiston reippailulenkin aikana. Innostuin lautapeleistä ja tilasin niitä koko vuoden tarpeisiin sopivaksi. Lokakuussa tähtikuvaukset jatkuivat, ja kuvasin myös elämäni ekat, todella vahvat revontulet sekä Orionin tähtisumun. Kiinnostus muuta kuvaamista kohtaan oli aika nolla. Neuloin taas villasukkia kun en muutakaan keksinyt. Maskin käyttöön oli viimeistään tässä vaiheessa pakko tottua myös vapaa-ajalla. 

1. Fondue-ilta 2. Ihan paras lahja poikaystävältä! Pasta Grannies-kirja! - 3. Toivolan vanha piha Jyväskylästä - 4&5. Tuli vähän neulottua kirjoneulesukkiakin - 6. Epäonnen Torronsuon reissu

Marraskuu
Harmaus alkakoon. Meinattiin eksyä poikaystävän kanssa Torronsuon kansallispuistossa ja opittiin, että aina on pakko ottaa otsalamppu ja jotain syötävää mukaan. Jonkinasteista kaamosmasennusta ilmassa kun mikään ei huvittanut ja työntekokin oli pakkopullaa. Yritettiin pärjätä syömällä hyviä ruokia (mm. fondue!), katsomalla leffoja ja sarjoja ja ihan vaan olemalla ja nukkumalla. Tähtikuvaus oli ihan tauolla kun sääennuste lupasi jokaikiselle yölle joko vettä tai pilviä. 

Suoseikkailulla

Keski-Suomessa oli kunnon valkoinen joulu

Joulun välipäivien mökkireissusta

1. Pentuterapiaa - 2. Raclettea uudenvuodenaattona - 3&9. Piparien koristelua - 4. Itsetehdyt raviolit + hyvä valkkari = muy bueno! 5. Joulunalusen juustotarjotin - 6. Harmaatakin harmaampaa - 7. Jouluaaton hautausmaa - 8. Innostuin myös tekemään pipoja, jotka molemmat on liian isoja :| 

Joulukuu
Minkäänlaista jouluinnostusta ei ollut luvassa - mitään joululahjoja en ollut tehnyt valmiiksi ja perinteiset seinäkalenteritkin oli tilaamatta. Sain poikaystävältä extempore-lahjana PastaGrannies-kirjan, josta tehtiin itse ravioleja (oli muuten pirun hyviä). Kävin sunnuntaiseikkailulla suolla, ja kuvasin ihania neliviikkoisia huskypentuja. Syötiin juustoja, ja joulusta ja koko loppuvuodesta saatiin valkoinen. Joulun ja uudenvuoden välipäivät vietettiin poikaystävän kanssa mökillä Jämsänkoskella ja vaan nautittiin. Koristelin pipareita kun en muutakaan keksinyt. Vähän aikaa sai nauttia ihan oikeasta talvesta. Tähtiä ei tarvinnut tiirailla kun pilvisyys vaan jatkui. Uudenvuodenaatto oli kerrankin kiva ja just sellainen kuin kaipasin. Vuosi vaihtui Taru Sormusten Herrasta Kuninkaan Paluun tahtiin. 

~ * ~ 

Että sellanen kollaasi. Mites sun vuosi sujui? Pistä linkkiä vuosikoosteeseen niin käyn tsekkaamassa. 

Täällä taas

Rooma/Vatikaani 2018

Jo pidempään on ollut mielessä herättää tämä blogi takaisin elävien kirjoihin. Pitkään on hiljaiseloa kestänytkin, sillä viimeisin postaus on huhtikuulta 2018 eli liki kolme vuotta sitten. Tähän väliin on mahtunut aika paljon kaikenlaista muutosta, joista voin jotain postausta myöhemmin kehittää. Bloggaaminen on aiemmin ainakin toiminut mukavana stressinpoistokeinona, ja ylipäätään vähän niinkuin päiväkirjana omille tekemisilleen. Mitään stressiä en aio tästä kyllä ottaa, ja postaan sitä sun tätä silloin tällöin. Kuten ennenkin.

No mitä sitten on muuttunut tässä vuosien varrella? Paljonkin. Oikeastaan kaikki perusasioista lähtien. Muutin keväällä 2019 Vantaalta Hyvinkäälle ja muutaman vuoden kimppakämppä-asustelu veljen kanssa säi jäädä kun tilalle tuli oma pikku vuokrayksiö. Miksi Hyvinkää? Halvemman asumisen perässähän täällä ollaan - pääkaupunkiseudun hinnat on vaan liikaa yksinään toimeentulevalle, pääosin päivätyötä tekevälle sairaanhoitajalle. Hyvinkäälle muuton yhteydessä tuli myös yksi elämää huikeasti muuttanut asia, nimittäin auton hankinta. Täällä maksan saman verran yksiöstäni vuokraa kuin mitä maksoin Vantaalla yhdestä huoneesta, ja sen turvin olen sitten voinut hankkia auton elämää helpottamaan. 

Auringonlasku Hyvinkään Sveitsissä

Hyvinkäälle muuton yhteydessä tietysti vaihtoi työpaikkakin, koska allekirjoittaneen mielenterveys ei riittänyt edes pk-seudulla työmatkojen suhaamiseen - saati sitten, että matkustaisin Hyvinkäältä Helsinkiin töihin joka päivä. Olen Hyvinkään sairaalan leikkausosastolla töissä, ja vaikka paikka ei sinällään ehkä ole paras mahdollinen, on tämä viiden minuutin työmatka ilmaisine parkkeineen luksusta. Ja toki työ muuttui aiemmasta monipuolisemmaksi, sillä Naistenklinikalla tehdään luonnollisesti vain kahta erikoisalaa (naistentauteja ja synnytyksiä) kun Hyvinkäällä erikoisaloja on huomattavasti enemmän (ortopedia, gastrokirurgia, gynekologia, lastenkirurgia, urologia, yleiskirurgia, plastiikkakirurgia). Sittemmin olen ottanut erikoisosaamisekseni urologian, mikä on entisestään lisännyt työviihtyvyyttä.

Uuden kämpän parvekkeelta voi bongata hienoja auringonlaskuja

Suurin syy muutoksille on keväällä 2018 sairastettu vaikea burn-out. Se on myös suurin syy, miksi työpaikanvaihto oli pakollinen. Olin pitkään sairaslomallakin, mutta voin kertoa voineeni paremmin vasta muuton jälkeen. Burn-out oireili uniongelmina, väsymyksenä, alakuloisuutena ja ylipäätään ylitsepääsemättömänä vitutuksena kaikkeen. Elämä tuntui vaan yhdeltä työsuoritukselta kun päivät venyivät 10 tuntiin etkä oikeastaan poistunut kotoa mihinkään muualle kuin töihin tai kauppaan (jos et siis työmatkalla siellä käynyt). Nyt voin kyllä paljon paremmin - uniongelmia nyt on edelleen, mutta sitä se vuorotyö teettää. Elämä kuitenkin hymyilee ja sisältää muutakin kuin työnteon. Tällaisista oppii, että itsensä on vaan pakko laittaa etusijalle tässä työnteon oravanpyörässä.

Matkailusaralla on ollut hiljaisempaa nyt tänä vuonna, ja ylipäätään muuttoni jälkeen, koska luonnollisesti suurin osa rahoista menee ihan elämiseen. Olen silti onnistunut käymään reissussa, jopa tänä koronavuonnakin! Ja niistä reissuista täytyy olla tyytyväinen. Tänä vuonna on erityisesti korostunut kotimaan- ja lähimatkailu sekä luontoretket. 

Aloitettu islantilainen villapaita (ei muuten ole vieläkään valmis...)

Käsitöitä olen onneksi jaksanut tehdä suhteellisen aktiivisesti. Mitään en mihinkään ole postannut, telkkarin ääressä vaan tuhertanut. Ehkä nyt blogin aktivoimisen myötä jaksaisi jotain postaillakin ja päivittää Ravelryä sun muuta. Blogi aika kivasti motivoi kokeilemaan uusia juttuja ja saamaan ylipäätään töitä valmiiksi. 

Mites täällä bloggauspuolella? Mikä on muuttunut? Vieläkö blogit on jossain määrin IN? Seurauslistallekin tarvitsisi uutta seurattavaa joten jos on hyviä vinkkejä antaa niin heitä kommentteihin.